IPPI: luentojen antia metakognitiosta…

Turun yliopistosta vieraillut luennoitsija Tarja-Riitta Hurme kertoi meille keskeisiä asioita metakognitioon liittyen. Mitä opin? Sen, että metakognition ja kognition erottaminen on vaikeaa! Jos karkealla tasolla näitä kahta asiaa erotellaan, niin kognitiosta puhutaan, kun oppija tekee/suorittaa jotain tehtävää ja muistaa/antaa kysymykseen vastauksen ilman, että laajemmin analysoi vastauksen merkityksestä. Metakognitiosta taas puhuttaessa oppijalla on ymmärrys miten tehtävä tehdään ja hän on myös kykenevä arvioimaan antamansa vastauksen oikeellisuutta. Käytännössä metakognitiolla tarkoitetaan ”syvällisempää” ajattelua ja muistamista, jolloin oppija osaa hyödyntää hänellä olevia aikaisempia tietoja ja taitoja ja hän kykenee monitoroimaan ja kontrolloimaan tekemistään. Ryhmätyöskentelyssä metakognitio on sosiaalisesti jaettu, jos ryhmän jäsenet tekevät ajattelunsa näkyväksi keskustelujen kautta, jolloin myös jokaisen näkemys otetaan huomioon ja ryhmä kykenee yhteisölliseen ongelmanratkaisuun. Pienryhmissä ongelmanratkaisu vaatiikin osallistujien sitoutumista yhteiseen prosessiin, jokaisen osallistujan ajattelun näkyväksi tekemistä (ja toisten ajatusten huomioon ottamista ja edelleen kehittämistä) sekä sitä, että tehtävä on riittävän haastava suhteessa ryhmän taitotasoon. Kokemuksella ryhmätöiden tekemisestä metakognitioon pääsemistä auttaa ryhmän jäsenten välillä oleva luottamus: kun luotat ryhmän jäseniin, tunnelma on avoin, jolloin syntyy aitoa keskustelua ryhmän jäsenten kesken. Tällöin ryhmän jäsenillä on uskallus kertoa mielipiteensä ja mikä otetaan myös huomioon ongelmanratkaisussa, vaikkei kenties kaikki samaa mieltä oltaisikaan. Opettajalta taasen vaatii töitä, että pienryhmiin syntyy luottamuksellinen ilmapiiri ja annetut tehtävät ovat riittävän haasteellisia, muttei ylivoimaisia oppijoiden taitoon nähden. Opettaja kykenee tukemaan oppimista ohjatusti siten, että se on riittävä auttamaan oppijoita rakentamaan oman ratkaisunsa ongelmaan (scaffolding). Scaffoldingia voidaan hyödyntää myös teknologisissa ympäristöissä, esim. antamalla ohjausta organisoimalla tehtävän rakennetta, jolloin myös oppija osaa kiinnittää huomiota ongelmanratkaisun kannalta kriittisiin vaiheisiin. Tähän varmaan pyrittiin myös nstudy-ympäristölläkin…